Jrockin lieveilmiöt: Cosplay

JaME Suomi jatkaa blogisarjaansa, jossa perehdytään jrockin luomiin sivuilmiöihin Suomessa. Haastateltavat on poimittu Lost and Found -foorumin käyttäjistä.

----------------

Cosplay

Cosplay, cossaus, pukuilu, kosupure, costume play - rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kyseessä on joka tapauksessa yksi niistä ilmiöistä, jotka ovat saaneet alkunsa USA:ssa, käyneet Japanissa ja tulleet takaisin länsimaihin uudessa muodossa. Suomessakin cosplay on noussut parin viime vuoden aikana niin suosituksi, ettei sarjakuva-, peli-, animaatio- ja elokuvahahmojen yhtäkkinen vyöry kaupunkiin, jossa järjestetään jokin pukuilijoiden suosimista tapahtumista, enää hätkäytä tavallistakaan tallaajaa. Jrock-puolella kyse on tietenkin useimmiten j-bändien jäseniksi pukeutumisesta, mutta erikoisempiakin ideoita, kuten musiikkivideoiden tai levynkansien hahmoiksi sonnustautumista, harrastetaan toisinaan innokkaasti.

Cossaamisella on monille harrastajilleen sosiaalinen merkitys, sillä sitä harrastetaan usein ryhmässä esimerkiksi koko bändiksi pukeutumalla. Lisäksi asu viestii omista kiinnostuksenkohteista, mikä saattaa helpottaa samanhenkisten kavereiden löytämistä suurissa tapahtumissa. Pukuilu vaatii tietenkin monenlaista näpertelyä, ompelemista ja askartelua, mikä jo sinällään on mukava ajanviete - ja harrastuksen ehkä haasteellisin osuus. Monelle jrock-fanille oman suosikkiartistin cossaaminen on myös kunnianosoitus artistia kohtaan, mikä pohjaa japanilaiselle käsitykselle matkimisesta ja kopioinnista arvostuksen merkkinä.

------

Haastattelimme 20-vuotiasta Salla-Mari Soinista, joka on fanipiireissä kerännyt tunnettavuutta upeilla jrock-cosplaypuvuillaan. Lost and Foundista hänet voi löytää TheCatInTheHat-nimimerkin alta.

Kauanko olet harrastanut cosplayta? Mistä innostus alkoi?

Cossasin ensimmäisen kerran vuoden -08 Animeconissa, eli en kovin kauaa. (Laatu korvaa määrän!) En tiedä ollenkaan, mistä cossikärpäsen purema tuli, halusin vain esiintyä lempivokalistinani ja tehdä sen hyvin.

Montako asua olet koonnut?

Muutaman. Suunnitteilla kylläkin vaikka mitä.

Teetkö cossivaatteesi itse? Kuinka keskeinen osa harrastusta ompeleminen ja askartelu mielestäsi on?

Se on todella keskeinen osa, teen kaikki cossini itse ja jos en millään osaa, kysyn neuvoa äidiltä. Äiti on auttanut esimerkiksi kaavojen keksimisessä, vaikkei meillä kummallakaan ole minkäänlaista koulutusta ompelemiseen. Hyvään cossiin vaaditaan kyllä muutakin kuin upea asu.

Entä onko mielestäsi tärkeää jäljitellä esimerkiksi hahmon eleitä ja ilmeitä pukuillessa?

Ei kovinkaan tärkeää, mutta onhan se hauska lisä.

Oletko osallistunut tai aiotko osallistua cosplay-kilpailuihin? Miksi?

En ole osallistunut vielä, koska olen pelännyt, että kaikki inhoavat cossiani! Ensi kesänä kuitenkin on tarkoitus.

Vaikuttaako cossaaminen jotenkin omaan pukeutumistyyliisi?

Ei oikeastaan. Olen ottanut kyllä lävistyksiä ja leikannut hiukseni kuten cossattavalla, mutta en kulje vapaa-aikana pvc-asuissa.

Kuinka tärkeää cosplay sinulle on? Käytätkö siihen paljon aikaa tai rahaa?

Cosplay on melko tärkeää, mutta aion harrastaa sitä vain niin kauan kuin se on kivaa, enkä tehdä mitään pakkoa siitä itselleni. Aikaa ja rahaa kyllä kuluu senkin edestä, ensimmäinen cossini tuli vähän liiankin kalliiksi. Mutta oli se sen arvoista!

Entä j-rock, onko se tärkeä osa elämääsi?

Tärkeämpi osa kuin cosplay. Jos ei olisi j-rockia, tuskin cossaisin.

Millainen on hyvä cossi?

Hyvin tehty ja huolella suunniteltu. Jokaista yksityiskohtaa ei tarvitse toteuttaa, se on usein mahdotonta, mutta kukaan ei saa huomata yksityiskohtien puuttumista. Tietenkin ihmisten on myös tunnistettava kuka hahmo/henkilö on kyseessä. Asun lisäksi myös meikki ja kampaus ovat hyvin tärkeitä, inhoan cossaajia, jotka tulevat asu päällä, mutta esiintyvät omalla finnisellä naamallaan. Ei se meikkaaminen niin vaikeaa ole. Peruukilla saa helposti hienot hiukset, mutta mielestäni omat hiukset ovat paljon kauniimmat, jos on vain mahdollista saada niistä samanlaiset kun cossattavalla. Tietenkin on myös tosi hienoa, jos cossaaja muistuttaa kasvoistaan esittämäänsä henkilöä. Pitää yrittää parhaansa.

Milloin sinut voi nähdä cossaamassa seuraavan kerran ja missä asussa?

Ilmeisesti Animeconissa -09, Phantasmagorian Riku, variant jihad PV. Ellen nyt vielä muuta mieltäni.

----------------

Teksti: Amber (JaME Suomi)
Kuva1 ©: Matias "Wainamoinen" Puro
Kuva2 ©: Janette Silvasti

Tsunku♂:n Nintendo DS -peli Rhythm Paradise

Morning Musume.n luoneella nelikymppisellä Tsunku♂:lla on kokeneena tuottajana kiistatta hyvä ymmärtämys musiikkiteollisuuden liiketoiminnasta, mutta tämän vastapainoksi on mies myös sekä koukuttava laulaja että lahjakas säveltäjä. Omien ja luotsaamiensa yhtyeiden hittien väsäämisen ohella on hän käyttänyt musiikillisia taitojaan myös pelien parissa; pitkä yhteistyö Nintendon kanssa alkoi Game Boy Advancen suosituksi nousseesta Rhythm Tengoku -pelistä ja laajentui sitten Nintendo DS:n Rhythm Tengoku Goldiin, joka ristittiin Yhdysvalloissa Rhythm Heaveniksi ja Euroopassa Rhythm Paradiseksi. Taustatietona Tsunku♂ on kertonut olleensa tyytymätön markkinoiden musiikkipeleihin, joilla ei hänen mukaansa ollut paljoakaan tekemistä itse musiikin ja sen rytmien kanssa. Nintendo kuunteli tarkkaan ja antoi Tsunku♂:n osallistua säveltämisen lisäksi myös pelin ohjaamiseen täydellisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Rhythm Paradisen japanilaista versiota myytiin nopeasti yli 1,5 miljoonaa kappaletta, minkä vuoksi ei ole ihmekään, että peli rantautui myös Eurooppaan.

Huhtikuun lopussa Suomen kauppoihin saapunut Rhythm Paradise pohjaa nimensä mukaisesti rytmitajuun, ja näin ollen paras tulos syntyy musiikkia kuuntelemalla, eikä niinkään animaation tahtia seuraamalla. Siksi ensimmäisessä harjoittelutasossa voikin vierähtää tovi ennen kuin idea valkenee tottumattomalle, vaikka sinänsä ohjaus on yksinkertaista ja perustuu stylus-kynällä tehtävään heittomaiseen liikkeeseen sekä perinteisempään klikkailuun. Vauhtiin päästyä pelaajalle avautuu normaalikenttien lisäksi myös runsaasti ekstroja, kuten erikoisempia minipelejä sekä kaivattu mahdollisuus kuunnella pelin musiikkiraitoja sellaisinaan.

Pelistä löytyy kattavasti erilaista musiikkia, mukaan lukien robottikentän industrial-vaikutteinen kappale, sotilasorkesterina esiintyvien lintujen tango ja rockilla höystetty avaruusammuskelu. Yksi niin sävellykseltään kuin animaatioltaankin lumoavimmista minipeleistä on jazz-henkisesti toteutettu yhteislaulanta, jossa sympaattisen hahmon äänentuottoa säädellään nostamalla stylus ruudulta. Juuri tämä hahmo nähdään myös koko pelin kannessa, vaikka kentät vaihtelevatkin ahkerasti peltotyöskentelystä aina ninjakoiriin asti.

Vaikka Tsunku♂:n säveltämä musiikki onkin pidetty käännösversiossa mahdollisimman ennallaan, sisältyy muutamaan kappaleeseen myös laulua, eivätkä näiden englanninkieliset versiot valitettavasti kuulosta aina yhtä onnistuneilta. Esimerkiksi otakujen kannatustanssin, eli otagein hengessä etenevän Fan club -tason laulun Thrilling! Is This Love?:n esittäjän ääni ei ole läheskään yhtä herttainen kuin japanilaisella esikuvallaan, mikä saa lopputuloksen vaikuttamaan suorastaan kuivalta. Kaikeksi onneksi hätä ei ole tämän näköinen, sillä myöhemmin eteen tuleva Love Ooh Ooh Paradise -tulkinta on jo hitusen paremmin onnistunut, ja onpa luvassa jotain vieläkin parempaa; Love Labin poikabändimäinen hyräilykappale yhdessä erittäin tarttuvan Young Love Rock 'N' Rollin kanssa ansaitsevat molemmat osakseen pelkkää kiitosta. Karatetason kaunis Struck by the Lightning sulautuu sekin varsin hyvin japanilaisen ja länsimaisen ihanteen välimaastoon antamatta itsestään lokalisoidun kappaleen vaikutelmaa.

Rhythm Paradisen noin puolentoista minuutin pituiset minipelit avautuvat pelattavaksi yksi kerrallaan etenemisen mukaan; jumiutumista ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä jo muutaman epäonnistumisen jälkeen antaa peli mahdollisuuden kentän ohittamiseen. Tämä mahdollisuus saattaakin paikka paikoin tulla tarpeeseen, sillä taso kieltämättä heittelehtii pelien välillä. Haastava ja monipuolinen Rhythm Paradise ei joka tapauksessa ole hetkessä pelattu täysin pistein läpi, sillä pelaajan musikaalisuudesta riippuen saattaa se vaatia selvästikin enemmän paneutumista kuin muut minipelikokoelmat. Teemasta toiseen poikkelehtiva kokonaisuus on kuitenkin ainakin sopivan pieninä annoksina kiitettävän hauska ja viihdyttävä.


Konsoli: Nintendo DS
Pelaajia: 1
Julkaisija: Nintendo
Lisätiedot: Nintendo.fi

Teksti: Anu